Archivio della latinità italiana del Medioevo tarjoaa joukon kiintoisia, tosin varsin sattumanvaraisesti valikoituneita latinankielisiä tekstejä keskiajan Italiasta. Tarjolla on yhtä hyvin historiankirjoitusta, pyhimyselämäkertoja kuin skolastisia traktaatteja.

Itävallan tiedeakatemian keskiajantutkimuksen instituutin webbisivuilla on kaikkea mielenkiintoista, kuten kokoelma langobardiajan lähteitä:

* Origo gentis Langobardorum
* Paulus Diaconus, Historia Langobardorum
* Leges Langobardorum
* Historia Langobardorum Codicis Gothani
* Erchempert, Historiola
* Andreas Bergomatis, Chronicon
* Chronica S. Benedicti Casinensis
* Chronicon Salernitanum
* Langobardinische Urkunden
* Codex Cavensis Diplomaticus

Itinera Hierosolymitana Crucesignatorum, ed. Sabino de Sandoli (OFM) (Jerusalem 1978-1985) on julkaistu verkkoversiona.

* Vol. I - Tempore Primi Belli Sacri
* Vol. II - Tempore Regum Francorum
* Vol. III - Tempore Recuperationis Terrae Sanctae
* Vol. IV - Tempore Regni Latini Extremo

Tässä yhteydessä voinkin muistuttaa aiemmasta samaa aihepiiriä sivuavasta muistiinpanostani.

Medievisti onnittelee Tiiaa, joka valittiin eilen Helsingissä vasemmiston kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtajaksi.

Villa Lanten stipendi

Villa Lanten ystävät ry julistaa haettavaksi 4000 euron suuruisen stipendin, joka on tarkoitettu väitöskirjaa varten tehtävään tutkimukseen Roomassa.

Stipendi on suunnattu jatko-opintojensa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle. Väitöskirjan aihe voi liittyä arkeologiaan, historiaan, klassilliseen filologiaan, italialaiseen filologiaan tai taidehistoriaan.

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma sekä ansioluettelo. Yhdistyksen hallitukselle osoitetut hakemukset pyydetään
lähettämään 21.9.2007 mennessä osoitteeseen

Marja-Leena Hänninen,
Viulutie 1 B 14
00420 Helsinki.

Tiedustelut marja-leena piste hanninen at helsinki piste fi

Jöns Månsson Teitt oli mukana Kustaa II Aadolfin Euroopan kiertueella vuosina 1621--1632 palvellen isänmaataan hovin trumpetinsoittajana. Tähän ilmeisesti suomalaissyntyiseen musikanttiin en ollut aiemmin törmännytkään, mutta Arbeitskreis Militär und Gesellschaft in der Frühen Neuzeit -yhdistyksen verkkosivuilla törmäsin Jönsin päiväkirjan editioon. Sekä teksti että Heiko Drosten ja Arne Losmanin laatima johdanto ovat tutustumisen arvoisia.

* Heiko Droste & Arne Losman: "Einleitung - Jöns Månsson Teitts Kriegszüge mit Gustav II. Adolf, 1621-1632"

Geschichte im Netz: Praxis, Chancen, Visionen, Historisches Forum 10 (2007), I. Teilband ja II. Teilband.

Kokoomateoksessa on kymmeniä artikkeleita, jotka käsittelevät mm. verkkojulkaisemista historian alalla, digitaalisia kirjastoja, digitaalisia lähdejulkaisuja ja wikipediaa. Opus on saatavilla myös pdf-muodossa.

Moskovan Kremlin arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt "uusi" ja hyvin säilynyt, molemmin puolin kirjoitettu tuohinlehtikirje. Kirje on peräisin 1300-1400 -luvun talon rakenteista.

Jäämme odottamaan mielenkiinnolla tarkempia paljastuksia tämän kirjeen sisällöstä. Löytyykö Moskovasta myyrä paljastamaan kirjeen vielä salatun sisällön?

Lähde: Russia-IC, "Unique Birchbark Manuscript to Shed Light on Kremlin History".

International Medieval Bibliography on yksi kattavimmista keskiajantutkimuksen bibliografioista. Valitettavasti IMB on kaupallinen hanke, eikä siten vapaasti käytettävissä.

Onneksi verkosta löytyy apua myös niille, joille ei ole mahdollista käyttää tilausmaksullisia tietokantapalveluita. Itse käytän apunani useimmiten eräitä keskieurooppalaisia tietokantoja, joiden avulla varsinkin saksankielinen tutkimus on löydettävissä. Myös Norjan ja Ruotsin historialliset bibliografiat voivat olla avuksi.

* Erlanger Historikerseite: Zeitschriftenfreihandmagazin luetteloi saksankielisten aikakauskirjojen ja julkaisusarjojen sisältämät artikkelit

* Regesta Imperii: RI-OPAC on saksalaisen regestajulkaisuhankkeen kirjastotietokanta. Se sisältää tiedot yli 900 000 keskiajantutkimusta sivuavasta julkaisusta.

*Svensk historisk bibliografi auttaa löytämään Ruotsin keskiaikaa koskevia julkaisuja

*Historisk bibliografi (Norhist) (Norja)

*Österreichische Historische Bibliographie (190 000 itävaltalaista julkaisua sekä ulkomaista Itävaltaa koskevaa kirjallisuutta)

Tampereella järjestetään ensi viikonloppuna antiikin ja keskiajantutkimuksen kansainvälinen konferenssi, jonka teemana on tällä kertaa ystävyys, amicitia.

* konferenssiohjelma

Perspicuitas on keskiajan kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurin tutkimukseen keskittyvä saksankielinen aikakausjulkaisu.

Norman Cohn lienee tuttu nimi kaikille keskiajan uskontohistoriasta, apokalyptisista tunnelmista, flagellanteista ja juutalaisvainoista kiinnostuneille. Cohnin tunnetuin julkaisu The Pursuit of the Millennium: revolutionary millenarians and mystical anarchists of the middle ages ilmestyi vuonna 1957, ja on sittemmin käännetty 11 kielelle.

92-vuotias Cohn kuoli Cambridgessä 30.7. 2007, valtamediasta ainakin Telegraph.co.uk on julkaissut nekrologin.

Edit.: Nyt myös Guardian ja The NEw York Times ovat havahtuneet.

Roomalaiskaudella ja keskiajalla Brittein saarten asukkaat olivat perimältään monimuotoisempia kuin nykyään, raportoi Der Spiegel. Muinaisten brittien perimä oli myös esimerkiksi nykysaksalaisia monipuolisempaa.

Yllättävän havainnon taustalla ei ole saarelaisten sisäsiittoisuus, vaan myöhäiskeskiajan ruttoepidemiat: 1300-luvulta 1600-luvulle saakka kulkutaudit tappoivat väestöä ja yhdenmukaistivat väestöä.

Benedictus XVI:n motu proprio antama uusi kirje Summorum pontificum, annettu Romae, apud Sanctum Petrum, die septima mensis Iulii, anno Domini MMVII, helpottaa latinankielisten jumalanpalvelusten pitämistä. Piispan lupa ei ole enää tarpeellinen traditionaalisen liturgian seuraamiselle, mikäli seurakuntalaiset sitä toivovat.

Der Spiegel kertoo (engl.) kertoo lisää Arkhimedes-palimpsestista, jonka muistaakseni mainitsin joitakin aikoja sitten.

Keskiaikainen käsikirjoitus on yksityisomistuksessa, viimeksi se oli kaupan vuonna 1998 Christies'n huutokauppakamarissa. Hinta nousi tuolloin 2,2 miljoonaan dollariin. Huutokaupan voittaja oli ilmeisesti Amazon-verkkokirjakaupan perustaja Jeffrey Bezos.

Viime vuosikymmenien aikana käsikirjoitus on kärsinyt vesivaurioita -- ilmeisesti sitä säilytetiin pariisilaistalon kellarissa. Jälleen yksi syy olla huolestunut kulttuuriaarteiden päätymisestä yksityiskokoelmiin.

Manuscripts of the Abbey Library of St. Gall, Switzerland online

- free access: CESG
- high resolution digital images: over 57'000 facsimile pages
- regularly updated: now 144 complete manuscripts (including the
musical manuscripts)
- manuscript descriptions and many search options
- accessible in: German, French, English, Italian.

Please recommend it to your colleagues and put a link to CESG on your
homepage.

CESG - Codices Electronici Sangallenses

Tutkimus, tekstit ja tietokannat: tekniikkaa ja ratkaisuja
ti 19.6.2007 klo 13:00–16:30


Re-power-hankkeen seminaari

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Lönnrotinkatu 4 B, 3. krs


Reproduction of power structures in Finland 1660–2005 -hanke kutsuu keskustelemaan
aineistotietokantojen rakentamisesta humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osana.
Monitieteisen seminaarin aiheena ovat erityisesti ne käytännön tietotekniset ratkaisut, joilla laajat henkilö- ja tekstiaineistot ovat kesytettävissä.

o 13:00–13:05 Tervetuloa — FM Alex Snellman, Re-power-hanke / FT Jessica Parland-von Essen, Helsingin yliopiston historian laitos
o 13:05–13:30 Re-power-hankkeen henkilöaineistot: teksteistä tietokannoiksi — KTM Pekka Vanhala / FM Alex Snellman, Re-power-hanke, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos
o 13:30–13:55 Tietokantasovellus historioitsijan työvälineenä: 2000 miestä ajassa — FM Tapio Nurminen, Tietokannat.fi
o 13:55–14:20 Kansallisarkiston tietokantapalvelut tutkimuksen apuna — projektipäällikkö Maija-Liisa Tuomi / suunnittelija Antti Laukkonen, Kansallisarkisto
o 14:20–14:45 Suomen Kansan Vanhojen Runojen rakenteistus — erikoistutkija Jukka Saarinen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
o 14:45–15:00 Kahvitauko
o 15:00–15:25 Painetun sanakirjan rakenteistus (esimerkkinä Suomen murteiden sanakirja) — atk-asiantuntija Outi Lehtinen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
o 15:25–15:50 Tiedon eristäminen tekstistä hahmojen avulla — tietojenkäsittelytieteen professori Helena Ahonen-Myka, Helsingin yliopisto
o 15:50–16:30 Loppukeskustelu

Seminaari on maksuton ja avoin aihepiiristä kiinnostuneille.
Pyydämme ilmoittautumaan ma 18.6. klo 12 mennessä osoitteeseen:

re-power@etla.fi

Lifehack opettaa kirjoituksessa "The Gentle Art of Saying No" sanomaan ei ja kieltäytymään lisätöistä. Hyviä ohjeita!

Keskiajan skolastikot ovat saaneet osakseen ansaittua huomiota, Regensburgissa on nimittäin koottu tietokanta keskiajan (500--1500) oppineista, heidän tuotannostaan ja heitä koskevasta kirjallisuudesta.

Yksi turkulainenkin on päässyt mukaan arvostettuun joukkoon, nimittäin Hemmingus Aboensis saarnoineen.

http://www.alcuin.de/

Wired on uusmedian ja uuden teknologian tapahtumista jo 1990-luvulla raportoinut lehti, jonka taitto oli tuolloin päätäsärkevän modernia -- kyllä, kyseessä on todellakin Gutenbergin aikakauden painotuote.

Lehden verkkosivuilla on kiinnostava artikkeli Iliaan Venetus A -käsikirjoituksen digitoinnista. Käsikirjoitusta ollaan parhaillaan digitoimassa, verkkoon se on tulossa paitsi kuvamuodossa, myös transkriptiona.

Amy Hackney Blackwell, Robot Scans Ancient Manuscript in 3-D (Wired beta)

Variantti on vasta perustettu tekstikritiikin ja tieteellisten editioiden tutkijaverkosto. Variantin toiminnasta tiedotetaan omalla sähköpostilistalla.

Lisätietoja: Variantti (SKS)

Sermones.net on keskiajan saarnojen tutkimukselle omistettu sivusto. Jacobus de Voraginen saarnojen editio em. sivuilla vaikuttaa varsin käyttökelpoiselta varsinkin asiasanahakemiston ansiosta.

Helka -> RefWorks -> BibTex -> WikIndx rikkoo sarja- ja volyymitiedot, ARTO -> RefWorks ei näytä toimivan ollenkaan (onnistuisikohan jotakin muuta kautta?). Tarvitaan siis enemmän bibliomaanista käsityötä kuin toivoin. Tai ehkä en vain osaa...

Aikani kuluksi tein hiukan tietoteknisiä tutkimuksia. Nyt medievisti on ainakin osa-aikaisesti verkossa (kunhan muistan jättää koneen päälle).

Medievistin koti. Käykääpä jättämässä puumerkki bibliografiaan!

Oliviana (alaotsikko: Mouvements et dissidences spirituels xiiie-xive siècles) on fransiskaanien spirituaalipiireihin keskittynyt verkkoaikakauskirja. Oliviana sisältää sekä tutkimusartikkeleita että tekstijulkaisuja.

Kuten jo julkaisun nimestä saattaa arvata, on Petrus Iohannis Olivi sekä hänen tuotantonsa keskeisessä asemassa lehdessä.

Sekä julkaisun institutionaaliset puitteet (CNRS-EHESS) että toimituskunta herättävät luottamusta julkaisun laatuun.

Keskiaikaisilla käsikirjoituksilla on ilmeisen suuret markkinat keräilijöiden keskuudessa. Valitettavasti käsikirjoitukset tuppaavat yksityiskokoelmissa päätymään tutkijoiden ulottumattomiin.

Schoenberg Database of Manuscripts sisältää tiedot yli 80000 käsikirjoituksesta. Tietokanta on koottu tuhannen huutokauppahuoneen ja taidevälittäjän myyntiluetteloista 1800-luvun alkupuolelta alkaen.

Vielä kun tietokannassa olisi hintatiedot toteutuneista huutokaupoista, niin voisi harmitella harvinaisuuksien päätymistä niitä vähemmän arvostavien ihmisten kassakaappeihin.

Hortulus
"an interdisciplinary, peer-reviewed, Web-based journal of medieval studies, founded and published annually by an international board of graduate students"

Mitä järkeä on julkaisussa, jonka toimituskunta koostuu jatko-opiskelijoista? Julkaisujen pisteyttämiseen perustuvien pseudotieteellisten arviointimenetelmien levitessä humanistisille aloille on tämänkaltaisessa sarjassa julkaiseminen ajanhukkaa...

Médiévales
Artikkeleita ja kirja-arvioita. Kirjoittajakunnassa myös tunnettuja nimiä (Baldwin, Boureau ...)

The Medieval Forum
Kiinnostavia kirjallisuusaiheisia artikkeleita, mutta näillä näkymin uusia numeroita ei ole tulossa.

Pecia
Keskiajan käsikirjoituksille omistettu blogi. Runsaasti konferenssi- yms. tiedotteita.

Olen havainnut blogin kirjoittamisen tuottavuuden kannalta huonoksi asiaksi.

Onneksi tähän löytyy apua seuraavista blogeista ja keskustelupalstoista:

* Lifehacker
* Academic Productivity
* Academhack
* Academic Lifehacker
* The Efficient Academic
* Getting Things Done in Academia

Olkaa tuottavampia! Opetelkaa käyttämään ajankäytön hallintajärjestelmiä! Käyttäkää bibliografisia tietokantaohjelmia! Julkaiskaa enemmän, blogatkaa vähemmän! Käyttäkää vain julkaisuja, jotka löytyy JSTOR-palvelusta!

Aardvarchaeology esittelee perin omituisen hiukan tulitikkulaatikkoa suuremman hiekkakiven kappaleen, joka on löydetty Vretan luostarin kaivauksista vuonna 1919.

Mitä riipustelija lieneekään pohtinut noita piirtoja kivenkappaleeseen vedellessään? Vai lieneekö vain tappanut aikaansa luostarielämän yksitoikkoisuudessa?

Raimundus Lullus on aina yhden verkkosivuston arvoinen. Ramon Llull Database tarjoaakin verkkomatkailijoille laajan valikoiman mallorcalaissyntyisen oppineen tekstejä, teosten käsikirjoitus- ja inkunaabeliluetteloita ja monipuolisin hakumahdollisuuksin varustetun bibliografian.

Väitös: Brides and Knights of Christ -- Gender and Body in Later Medieval German Mysticism
Turku 09.06.2007 klo 12:15

FL Meri Heinosen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja Brides and Knights of Christ - Gender and Body in Later Medieval German Mysticism tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 9.6. klo 12 Tauno Nurmela -salissa (päärakennus). Vastaväittäjänä on professori Barbara Newman (Northwestern University) ja kustoksena professori Kalervo Hovi (Turun yliopisto).

The Heroic Age-lehden uusimman numeron teema "Pyhimykset ja pyhyys" kiinnostanee monia suomalaisia medievistejä. Lähinnä Brittein saarten varhaiskeskiaikaan erikoistuneessa julkaisussa aiheina ovat esim. Vita Columbae, Vita Bonifatii ja P. Guthlacin kultti. Ainakin väliaikaisesti helsinkiläistynyt Bethany Fox on laatinut Pohjois-Englannin ja Etelä-Skotlannin kelttiläistä paikannimistöä käsittelevän artikkelin.

Zeitenblicke-verkkojulkaisun uusimman numeron (1/2007) teemana on läänityslaitos uuden ajan alussa. Artikkelit pohjautuvat vuonna 2006 Saksan historiallisessa instituutissa (DHI) Roomassa pidetyn saksalais-italialaisen kollokvion esitelmiin, mikä näkyy myös artikkeleiden maantieteellisenä painopisteenä.

Kiitokset kirjapaketista!



Turku 26.5.2007 klo 12:00

FM Anu Lahtinen väittelee lauantaina 26.5.2007 kello 12 Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470-1620".

Tilaisuus järjestetään salissa Educarium 1 (Assistentinkatu 5, Kasvatustieteellinen tiedekuntarakennus Educarium, pohjakerros).

Vastaväittäjänä on dosentti Maiju Lehmijoki-Gardner, Helsingin yliopiston kirkkohistoria, ja kustoksena professori Hannu Salmi, Turun yliopiston kulttuurihistoria.

(Lisätietoja)

Liturgical Use of Chapels in Late Medieval Germany
Helsinki 06.06.2007 klo 18:00

Richard Kieckhefer, Professor of History, Northwestern University, esitelmöi otsikolla:

'Liturgical Use of Chapels in Late Medieval Germany'

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Richard Kieckhefer on julkaissut useita kirjoja keskiajan uskonnosta, populaarikulttuurista ja kirkkoarkkitehtuurista, kuten
* Unquiet Souls. Fourteenth-Century Saints and Their Religious Milieu (The University of Chicago Press 1984)
* Magic in the Middle Ages (Cambridge University Press, 1989)
* Forbidden Rites. A Necromancer's Manual of the Fifteenth Century (Sutton, 1997)
* Theology in Stone. Church Architecture from Byzantium to Berkeley (Oxford University Press, 2004).

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Järjestäjät:
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry.
Suomen keskiajan arkeologinen seura
Kirkkohistorian laitos, Helsingin yliopisto
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Tiistaina kirjoitinkin jo saksalaisista hakuteoksista. Myös oikeushistorian perushakuteos Deutsches Rechtswörterbuch on saatettu suureksi osaksi verkkomuotoon (R-kirjaimeen saakka). Kyse ei ole ensyklopedistisesta opuksesta vaan nimenomaan sanakirjasta, joka kattaa saksalaisen juridisen terminologian varhaiskeskiajalta noin vuoteen 1800 saakka.

Saksassa on kasattu yhteisluettelo yli 180 000 digitoidusta julkaisusta. Vaikka kyse on uuden ajan painotuotteista, voi joukossa olla myös medievistisesti kiinnostavaa tavaraa (esimerkiksi varhaisia tekstieditioita).

Saksas on humanististen hakuteosten luvattu maa: tunnemmehan Pauly-Wissowan eri laitoksineen, Lexikon des Mittelaltersin ja koko joukon erilaisia käsite- ym. historiallisia hakuteoksia.

Seuraavaksi vuorossa on opus eläimistä keskiajan kirjallisuudessa. Tämäkin hanke näyttää kaipaavan lisää avustajia.

* Animaliter - Tiere in der Literatur des Mittelalters

Mielestäni on lähinnä hämmentävää, että Cappellin lyhenneluettelosta on tehty verkkoversio. Tukeva taskukirja on kuitenkin kätevämpi ottaa mukaan arkisto- tai kirjastomatkalle kuin tietokone verkkoyhteyksineen.

* A. Cappelli, Dizionario di Abbreviature Latini ed Italiani, Milano 1912.

Repertorium chronicarum -hankkeen tarkoitus on luoda täydellinen luettelo keskiajan latinankielistä historiankirjoitusta sisältävistä käsikirjoituksista.

Hankkeessä historiankirjoitukseksi katsotaan esimerkiksi kronikat, annaalit, historiat, tapahtuma- ja hallitsijaluettelot. Sen sijaan hagiografiset tekstit, panegyyrit ja ruhtinaanpeilit jätetään huomiotta. Keskiaikaisten tekstien myöhemmät kopiot kuuluvat repertorioon, sen sijaan antiikkisten tekstien keskiaikaiset kopiot eivät.

Uudet avustajat ovat tervetulleita.

Anti Selartin muutaman vuoden takainen väitöskirja on ilmestynyt saksaksi:

Anti Selart, Livland und die Rus' im 13. Jahrhundert. Böhlau 2007. ISBN-10 3-412-16006-7. ISBN 978-3-412-16006-7.

Kustantajan mainostekstin mukaan tutkimuksen sensaatiomainen tulos on havainto, ettei 1200-luvulla ollut mitään itä-länsi antagonismia eikä Liivinmaalta tehty ristiretkiä ortodoksialueille. Yhteistyö ja kulttuurikontaktit rajan yli olivat aikakautta leimaavia.

Computatio on keskiajan ja uuden ajan alun tilikirjoille omistettu verkkosivusto. Marburgin yliopiston historian laitoksella ylläpidetty sivusto sisältää kattavan aihepiiriä käsittelevän bibliografian sekä 12 000 tilikirjoissa esiintyvän sanan sanakirjan.

Bayeux'n seinävaate on epäilemättä keskiajan taidehistorian kuuluisimpia aarteita. Samalla se on kiinnostava kuvaus Englannin valloituksesta vuonna 1066. Tässä englanniksi tekstitetty animaatioversio seinävaatteesta!

Konkordanssit ovat historiallisia tekstejä analysoidessa kullanarvoisia. Antiikin- ja keskiajantutkijat ovat käyttäneet painettuja konkordansseja jo vuosikymmenien ajan apunaan etsiessään tekstimassoista kiinnostavia kohtia.

E-tekstien yleistyessä konkordanssiohjelmistot korvaavat pitkälti painetut konkordanssit. Vielä kun verkkoon ilmaantuisi enemmän vapaita tekstejä -- vaan tuskinpa keskiajantutkijoilla riittää voimia ryhtyä digitoimaan Patrologia Latina-kokoelmasta vapaasti käytettävää versiota. PL:n copyright-oikeudethan ovat vanhentuneet aikoja sitten.

Tutustuin juuri itselleni uuteen TextSTAT-ohjelmaan. Siinä ei ole mitään erityisen ihmeellisiä toimintoja, mutta ohjelma sopii hyvin yksinkertaisten tekstihakujen tekemiseen. Pythonilla laadittu ohjelma on saatavilla kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

Mikäli on tarvetta myös arabiankielisten tekstien analyysiin, kannattaa tutustua käyttöjärjestelmäriippumattomaan AConCorde-ohjelmaan.

Toistakymmentä tieteellistä, keskiaikaan erikoistunutta aikakauskirjaa ilmestyy verkossa vapaasti kaiken kansan katseltavana. Suurin osa niistä löytyy DOAJ:n (hakusana medieval) / DOAJ (hakusana middle ages) kautta.

Asiakirjajulkaisujen tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja rahoittajien myötämielisyyttä vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Myös painettuja editioita voidaan joutua odottamaan vuosikymmeniä: esimerkiksi Friedrich I Barbarossan kirjeiden [1] julkaisuun meni lähes puoli vuosisataa.

Julkaiseminen verkkoversiona mahdollistaa myös keskeneräisten julkaisuhankkeiden hedelmien tuomisen tutkijoiden käyttöön. Tämän tien on valinnut esimerkiksi prof. Matthias Thumser. Thumser laatii parhaillaan editiota paavi Clemens IV:n (1265--1268) kirjeistä Monumenta Germaniae Historica -sarjassa julkaistavaksi. Työversio [2] ilman tekstikriittistä apparaattia on ilahduttavasti käytettävissä verkkoversiona.


[1] Diplomata Friderici I, toim. Heinrich Appelt. -- Monumenta Germaniae Historica. Diplomata X:1-5. Hannoverae 1975-1990. (myös verkkojulkaisuna)
[2] Epistole et dictamina Clementis pape quarti, toim. Matthias Thumser.

Diplomatiikka on historiallisfilologinen menetelmä, tutkimusala tai historiantutkimuksen aputiede näkökulmasta riippuen. Diplomatiikan tutkimuskohteena ovat asiakirjat, niiden kieli, rakenne ja syntyhistoria. Siten nykydiplomatiikka ei pysähdy pelkästään lähdekriittisiin kysymyksiin ja asiakirjan aitouden selvittämiseen.

Jean Mabillon on yksi diplomatiikan -- ja oikeastaan koko "tieteellisen" keskiajantutkimuksen -- varhaisvaiheiden suurista nimistä. Hänen monumentaalinen teoksensa De re diplomatica on käytettävissä myös verkkoversiona.

Mabillonia modernimpaakin aineistoa löytyy verkosta runsaasti. Diplomatiikan oppimateriaaliksi sopivat esimerkiksi:
* The diplomatics of the papal documents (Archivum Secretum Apostolicum Vaticanum)
* Theodor von Sickel & Heinrich von Sybel, Kaiserurkunden in Abbildungen (1891)

Asiakirjan laadintaoppaita verkossa:
* Stewen M. Wight, Medieval Diplomatic and the 'ars dictandi'
* Ludwig Rockinger, Briefsteller I (1863)

Bibliografioita:
* Thomas Frenz, Bibliographie zur Diplomatik
*Papsturkunden des Mittelalters
*Bibliographie de diplomatique médiévale

Linkkilista:
* Historische Hilfswissenschaften / Diplomatik (erittäin kattava)

Latinankielisten paikannimien identifiointi voi olla aloittelevalle medievistille hankalaa. Ei ole kovin helppoa arvata, että tangot mieleen tuova Argentina onkin Strassburg tai että eksoottinen Herbipolis tunnetaan yleisemmin nimellä Würzburg.

Näihin ongelmiin auttaa J. T. H. Graessen Orbis Latinus (1909).

Keskiajantutkija ei kovin pitkälle selviä Linkomiehen latina-suomi -sanakirjalla. Strengin sanakirjan avulla pääsee jo hiukan pidemmälle, mutta aloittelevakin medievisti törmää nopeasti teksteihin, joista ei näillä koulusanakirjoilla saa selvää.

Onneksi on olemassa keskiajan latinaan erikoistuneita sanakirjoja. Monet näistä ovat kansallisia hankkeita.[1] Itse tartun kuitenkin yleensä ensimmäisenä Du Cangen massiiviseen sanakirjaan Glossarium mediae et infimae latinitatis. 1600-luvulla alunperin laaditusta sanakirjasta tehtiin useita alati laajenevia laitoksia 1800-luvulle saakka.

Yksi näistä myöhäisemmistä laitoksista (Frankfurtin laitos vuodelta 1710) on nyt käytössä myös verkkoversiona. Tälläkin pääsee aika pitkälle - enää ei ole tarpeen lähteä keskustaan voidakseen käyttää opusta yliopiston kirjastossa.

1800-luvun puolivälin laitoksen taas voi hakea omalle tietokoneelleen pdf-muodossa Stanfordista. Seitsemän volyymiä vie noin gigatavun kovalevytilaa, joten hitaimmilla verkkoyhteyksillä sitä ei kannata lähteä hakemaan.

Teos on oikeastaan enemmän kuin sanakirja, parhaimmillaan sen sana-artikkelit ovat tietosanakirjamaisia selvityksiä ja pienoistutkielmia. Hyvän esimerkin opuksen sisällöstä saa tutustumalla esimerkiksi suudelmaa (osculum) käsittelevään artikkeliin.

[1] Näistä ks. "Special Report: Survey of the Status of Dictionaries of Medieval Latin"

Tuossa vasemman laidan uutislistassa on harvemmin mitään mielenkiintoista. Nyt kuitenkin siinä viitataan artikkeliin, joka käsittelee äärimmäisen kiinnostavia tekstejä palimpsestina tarjoavaa käsikirjoitusta.

Walther Holtzmannin kortisto on varmasti lukijoideni mielestä huomattavasti kiehtovampaa aineistoa kuin ns. Rosenholz-aineisto. Ainakin minusta näin on.

Stephan Kuttner Institute of Medieval Canon Law (München) on julkaissut verkossa Walther Holtzmannin muistiinpanot. Holtzmann keräsi vuosikymmeniä dekretaalioikeutta koskevaa aineistoa ja mm. yllätti pohjoismaiset sydänkeskiajantutkijat täysin julkaisemalla vuonna 1938 toistakymmentä aiemmin tuntematonta paavien kuuriasta 1100-luvun jälkipuoliskolla Norjaan lähetettyä kirjettä.[1]

Dekretaalilla tarkoitetaan paavin kirjettä, jossa paavi ratkaisee vastaanottajan esittämän kanonista oikeutta koskevan kysymyksen. Dekretaalilainsäädäntö yleistyi 1100-luvun puolesta välistä alkaen. Vuonna 1234 se kodifioitiin Raimundus de Pennafortin laatimassa kokoelmassa Liber decretalium extra decretum vagantium.

Nyt verkkojulkaisuna käytettävissä olevan kortiston pohjalta Holtzmannin tarkoitus oli julkaista dekretaalioikeutta koskeva regesta-julkaisu.

Tässä esimerkiksi Holtzmannin muistiinpanokortti dekretaalista Quoniam ad audientiam Trondheimin arkkipiispalle 10.12. 1169. Dekretaali kuuluu Holtzmannin em. artikkelissa julkaisemiin löytöihin.

Kortistosta voi tehdä hakuja Jaffé-Löwenfeld-numeroinnin (JL), Walther Holtzmannin numeroinnin (WH), Kuttner-instituutin oman numeroinnin (KI) ja incipitin perusteella.

[1] Walther Holtzmann, "Krone und Kirche in Norwegen im 12. Jahrhundert. (Englische Analekten III.)", - Deutsches Archiv 2 (1938), s. 341-400.

Laitoinpa tuohon viereen aivan itseäni ajatellen linkkipilven. Kenties joku muukin löytää sieltä jotakin hyödyllistä.

Digitaalisessa MGH:ssa on nyt käytettävissä myös tekstihaku betaversiona.

Palvelu on kaikille avoin eikä edellytä edes kirjautumista järjestelmään.

Laurence Anthonyn ohjelmoima AntConc on varsin kätevä konkordanssiohjelma tekstihakuja varten. Toimii yleisimmissä käyttöjärjestelmissä.

Itse kirjoitin yksinkertaisen bash-skriptin ja imaisin verkosta kovalevylleni koko Diplomatarium Fennicumin, jota on nyt kätevämpi selailla kuin tuon "virallisen" käyttöliittymän kautta.

Häkellyttävää, A History of the Crusades I-VI (1969-1989) on saatavilla verkkoversiona . Teos on vapaasti selailtavissa ja siitä voi myös tehdä kokotekstihakuja. Kuudessa volyymissä esimerkiksi sana Scandinavia esiintyy 24 kertaa.

Ehkäpä myös wikipediaanit löytävät nyt lähteitä artikkeleihinsa.

Juhlakalenterista tulivat mieleen keskiaikaiset kalenterit. Menneiden aikojen kalenterit pääsiäislaskuineen, indiktioineen, vaihtelevine vuoden alkupäivineen ja pyhimyskalentereineen voivat tuottaa aluksi hankaluuksia. Tarkoitusta varten on kuitenkin käteviä tietokoneohjelmia: Medieval Calendar Calculator, joka toimii webbiselaimessa eli sitä ei tarvitse asentaa erikseen omalle tietokoneelle. Niinikään verkkoselaimessa käytettävä ohjelma on O. Lieberknechtin
Calendar Tools. Kovalevylle asentamista sen sijaan vaatii Unikal. Kyseessä on MSDOS-ohjelma, mutta se toimii hyvin myös FreeDOSin kanssa.

Kronologian ihmeellisyyksiin perehtymistä helpottaa myös laaja linkkilista: Chronologie Münchenin yliopisto), Jim Marchandin WEMSK 16 (kai kaikki tämän jo tuntevat?) sekä tietenkin "Iso Grotefend" verkkoversiona.

Medievisti menee viikon päästä seuraamaan Sini Kankaan väitöstilaisuutta.

Sinin väitöskirjan otsikko on Deus vult: Images of crusader violence c. 1095 -- 1100. Väitöstilaisuus on Helsingn yliopiston päärakennuksen auditoriossa xii ensi perjantaina klo 12.

Redmondin tosiasiallisesti maailmanlaajuiseen monopoliasemaan nousseen yrityksen käyttöjärjestelmän uusin versio maksaa satoja euroja, mutta nyt on saatavilla Debianin uusin versio (4.0, tunnetaan nimellä Etch). Suosittelen. Kahdeksantoistatuhatta ilmaista ohjelmaa tarjolla, kaikki laillisesti.

Löytyy Raamattu-konkordansseja (vulgata tai KJV tietenkin), tekstinkäsittelyä oikoluvulla (OpenOffice.org) tai vaikkapa genealogisia ohjelmistoja joka lähtöön. Luonnollisesti tarjolla on myös tekstikriittisten editioiden -- vaikkapa muinaiskreikkalaisten tai sanskritin kielisten tekstien tai nuottien -- ladonnassa tarvittavat ohjelmistot.

Ks. myös Debianin esittely.

Vaikka käyttöjärjestelmää ei vaihtaisikaan, kannattaa vaihtaa toimistopaketti OpenOffice.org -ohjelmistoon (toimii myös ikkunajärjestelmässä). Oikeusministeriökin on vaihtanut.

Digital humanities quarterly on uusi open access-verkkolehti, joka nimensä mukaisesti käsittelee humanistista tietojenkäsittelyä.

Ensimmäisessä numerossa pohditaan jälleen kerran mm. verkkojulkaisujen asemaa meritoitumisen kannalta.

Skandinaavien touhut Euroopassa näyttävät totisesti kiinnostavan tutkijoita tai ainakin eurooppalaisiin hankkeisiin ihastuneita rahoittajia. Taannoin on nimittäin ilmestynyt myös konferenssijulkaisu skandinaavien perustamista asutuksista Normandiassa, Englannissa ja Alankomaissa.

Bauduin, Pierre, ed.: Les fondations scandinaves en Occident et les débuts du duché de Normandie: Colloque de Cerisy-la-Salle (25-29 septembre 2002). Caen: Publications du CRAHM, 2005. 276 sivua, 30€.

Ks. John Howen myönteinen arvio Medieval Review -verkkojulkaisussa (9.3. 2007).

Le Médiéviste et l’ordinateur on verkkolehti keskiajantutkijoille, jotka ovat kiinnostuneet tietojenkäsittelyn hyödyntämisestä humanistisessa tutkimuksessa. Uusimman numeron (2003!) teemana on diplomatiikka.

Toivottavasti lehti ei ole täysin kuollut ja kuopattu.

Vastikään on ilmestynyt laaja tutkimus pohjoismaalaisten matkoista muualle Eurooppaan sydänkeskiajalla:

Waßenhoven, Dominik: Skandinavier unterwegs in Europa (1000-1255). Untersuchungen zu Mobilität und Kulturtransfer auf prosopographischer Grundlage. - Europa im Mittelalter 8. Akademie Verlag: Berlin 2006.

Ks. Thomas Wetzsteinin laatima kirja-arvostelu.

Tässä taas yksi pätkä kirjanmerkkejäni. Tällä kertaa vuorossa on pohjoismaisia ja pohjoissaksalaisia asiakirjajulkaisuja.

* Diplomatarium Fennicum
* Diplomatarium Svecanum
* Diplomatarium Norvegicum
* Ostfriesisches Urkundenbuch
* Das virtuelle Hamburgische Urkundenbuch
* Das virtuelle Preußische Urkundenbuch
* Kurländische Güterurkunden
* Codex diplomaticus Saxoniae Regiae

Uusi keskustelupalsta, jonka nimi kertonee sisällöstä riittävästi: Tools and Methods for the Digital Historian ei vaikuta vielä kovin aktiiviselta, mutta mihinkäs historioitsijalla olisi kiire keskustelua odotellessaan. Ei se menneisyys minnekään katoa... sitä tulee päivä päivältä lisää.

Talletetaanpa hiukan linkkejä:

* The Electronic Grosseteste
* Bonaventura
* Franciscan sources
* Bartholomeus Anglicus

Keskiajan ristiinpukeutuvia pyhimyksiä käsittelee Tiia Aarnipuun tuore kirja "Ei ole miestä eikä naista", joka julkistetaan ensi tiistaina. Yleisö ja tiedotusvälineet ovat tervetulleita julkistamistilaisuuteen. Kirja pohjautuu Aarnipuun palkittuun uskontotieteen pro graduun.