Piti lopettaa blogaaminen tältä päivältä. Poistin laskurin sivuiltani, kun narsistista luonnettani 13 asiakasta päivää kohden ei tyydyttänyt...

Mutta muistutanpa nyt näitä 13 lukijaani siitä, että on olemassa vapaita käyttöjärjestelmiä. Vapaita kahdessa merkityksessä: Free as beer ja Free as speech.

Näihin voi tutustua esimerkiksi sivuilla:

* Distrowatch

Vapaista käyttöjärjestemistä tulee mieleeni äkkipäätä FreeDOS, Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD. Valitkaa näistä, älkääkä maksako monopolille.

Helpoin Linux on Ubuntu, jonka asennusromput saa myös ilmaiseksi vaikka minulta.

Tällä hetkellä kirjoittelen SuSE linuxilla viestiäni, läppärissä on FreeBSD käyttiksenä.

Hypätään ajassa taaksepäin, näköjään digitaaliselle antiikintutkimuksellekin on oma sivustonsa:

http://www.digitalclassicist.org/

Keskiajan kuuluisin exemplum-kokoelma, Gesta Romanorum on nyt käytettävissä myös verkkoversiona .

Teksti perustuu Wilhelm Dickin editioon (1890), jonka tekstiasua on jossain määrin normalisoitu.

Medievisti tarvitsee joka päivä versio vulgataa. Tätä varten on saatavilla myös erilaisia ohjelmistoja. Näistä parhaimpiin kuuluu VulSearch4, joka on saatavilla lähestulkoon monopoliasemaan nouseelle Windows-käyttöjärjestelmälle. Muista Vulgata-ohjelmistoista poiketen VulSearch sisältää myös Glossa Ordinarian, mikä tekee siitä keskiajan tutkimuksen kannalta poikkeuksellisen hyvän ohjelmiston.

Vielä pitäisi kirjoittaa ohjelman laatijalle siitä, että hänen käsityksensä GPL-lisenssistä on varsin merkillinen. GPL edellyttää ohjelmiston jakelua myös lähdekoodina, itse en ole löytänyt sourceforgen sivuilta lähdekoodia ohjelmistolle. Sen kääntäminen vapaille järjestelmille olisi tarpeen.

Suhtauduin pitkään epäluuloisesti elektronisten tekstieditoiden mahdollisuuksiin. Vielä 1990-luvulla ainakin Suomessa kuviteltiin sähköisen julkaisemisen, varsinkin verkkojulkaisemisen tulevan edullisemmaksi kuin perinteisen, kirjamuodossa tapahtuvan julkaisemisen. Tällöin suunniteltiin editioita, jotka eivät toisi mitään uutta perinteisiin kriittisiin editioihin nähden, pikemminkin heikentäisivät käytettävyyttä.

Ainoa etu perinteiseen kirjajulkaisuun olisi ollut mahdollisuus asiakirjojen julkaisemiseen transkription ohella myös kuvamuodossa. Esimerkit hyvistä sähköisistä editiosta ovatkin olleet pitkään harvassa - itse asiassa en ollut sellaisiin aikaisemmin törmännytkään.

Augsburgin editio Llulluksen muutamista vaaliteksteistä on kuitenkin avannut silmäni. Nyt julkaistut tekstit ovat varsin lyhyitä, mutta ne osoittavat minkälaisiin tuloksiin monitieteiset yhteistyöhankkeet voivat päästä.

Editioruutu jakautuu neljään ikkunaan. Suurimman osan ruudusta vie mustavalkoinen kuva käsikirjoituksesta, tämän lisäksi tekstistä on editio sekä englanninnos (vaihtoehtoisesti saksannos ja ranskannos). Alimmaisena on tekstikriittinen apparaatti.

Tässä sinällään ei ole vielä mitään erityisen ihmeellistä, mutta aivan uutta on tapa, jolla nämä kaikki on linkitetty toisiinsa. Kaikki kolme tekstiä on linkitetty toisiinsa: näpäyttämällä englanninnosta saa nähtäväkseen paitsi vastaavan latinankielisen lauseen myös alkuperäisen käsikirjoituksen lause korostetaan värillisillä hakasulkeilla!

Vastaan ystäväni Maijastiinan esittämään haasteeseen, mutta vain medievistisiltä osin.

2. Kirja, jonka olet lukenut useammin kuin kerran?

JRR Tolkien, Taru sormusten herrasta.

7. Kirja, jota et toivoisi kirjoitetun?

Tämä oli todella vaikea.

Ensimmmmäinen ehdokkaani oli A. Hitlerin Mein Kampf, mutta ei sittenkään. Vaikutus alkoi vasta NSDAP:n noustua valtaan.

Toinen ajatus: H. Kramer & J. Sprenger, Hexenhammer.

En valinnut tätä teosta sen takia, että jälkivaikutus osuu uudelle ajalle.

Valintani onkin

Bernard Gui, Inkvisiittorin käsikirja.

Ahdistavaa luettavaa, vaikka kertookin keskiajan heterodoksioista.

Saksalaiset lähdejulkaisut alkavat olla varsin hyvin verkossa käytettävissä. Erityisen ilahduttavaa oli löytää Monumenta Germaniae Historica verkkojulkaisuna. Käyttöoikeus on luonnollisesti vapaa.

Samalla voi olla hyvä muistuttaa myös Regesta Imperii-sarjan verkkojulkaisusta. Kaikki tähän mennessä ilmestyneet osat teossarjasta ovat vapaasti käytettävisssä sekä tekstihakuja varten että digitoituina kuvina.

Medieval Academy vaikuttaa myös kirjanmerkkeihin liittämisen arvoiselta sivustolta. Keskiajantutkijoille seura on tietysti tuttu Speculumin julkaisijana, mutta verkkosivuilta löytyy tietoa yhtä hyvin konferensseista kuin avoinna olevista viroista tai haettavista apurahoistakin.

Usein on hankala saada tietoja tulevista konferensseista ja julkaisuista, joihin haetaan kirjoittajia. Kalamazoon ja Leedsin deadlinet nyt lienevät kaikille tuttuja, mutta seuraavasta listasta löytyy vielä jonkun verran avoimena olevia kutsuja. Kenties sieltä löytyy jotain lukijoillenikin.

Suomen ja Luoteis-Venäjän linnoja ja linnoituksia esittelevä sivusto on tehty epäilemättä ensi sijassa turisteja ajatellen. Historioasta kiinnostuneille kulttuurimatkailijoille sivu antaakin varmasti oivia vinkkejä matkakohteista.

Useimmat esitellyt linnakkeet ovat 1700-luvulta peräisin. Lisäksi sivusto on vielä suurelta osalta rakenteilla. Mielenkiintoinen alku kuitenkin ja oiva perusta historiapainotteisille kiertomatkoille koti- ja naapurimaassamme.

Äskettäin on ilmestynyt mainiolta vaikuttava artikkelikokoelma, The Making of Christian Myths in the Periphery of Latin Christendom (c. 1000-1300), toim. Lars Boje Mortensen (Museum Tusculanum Press, University of Copenhagen 2006). Artikkelikokoelman aiheet käsittelevät erityisesti pyhimyksiä sydänkeskiajan historiankirjoituksessa Islannista Unkariin. Valitettavasti Turun hiippakunta on jäänyt käsittelyn ulkopuolelle.

Täytynee perehtyä opukseen paremmalla ajalla.

Brittiviranomaiset onnistuivat hetkeksi huijaamaan medievistiä: news.google.com raportoi Domesday bookin ilmestyneen verkkoversiona. Uutinen pitää tavallaan paikkansa, Domesday book on facsimile-julkaisujen ja editioiden ohella nyt käytettävissä myös digitoidussa muodossa. Hakuja järjestelmästä voi tehdä yhtä lailla folioinnin kuin modernisoidun nimistön perusteella.

Itse käsikirjoitusfolion nähdäkseen tulee asiakkaan kuitenkin maksaa 3,5 punnan maksu.Hankkeen taustalla onkin kaupallinen kustantaja Alecto Publications, joka on erikoistunut luksuskäsikirjoitusten facsimilejäljennösten kustantamiseen.

Uusi verkkojulkaisu ei anna tieteelliselle käyttäjäkunnalle mitään uutta, tarkoitus lienee vain rahastaa paikallishistoriasta tai oman perheen muinaisuudesta kiinnostuneilta harrastelijoilta punnat pois.Toivottavasti tämänkaltainen käytäntö ei lisäänny Suomessa: voudintilit verkkoon, kuvan katselu 5 euroa.

Täydellisyyden vuoksi mainittakoon myös Marburgin fragmentaarinen, kuvittamaton käsikirjoitus tekstistä. 1300-luvun käsikirjoitus ei kuitenkaan ole sen paremmin historiallisesti kuin julkaisuteknisesti erityisen kiinnostava käsikirjoitus.

Manuscripta Mediaevalia -sivustoon palaan toivon mukaan tuonnempana.

Toinen aiemmin mainitsematta jäänyt, Heidelbergissä säilynyt, kuvittamaton Cod. Pal. germ. 167 sisältää sekä Schwabenspiegelin että Sachsenspiegelin maaoikeutta koskevan osan sekä kuuluisan Raymundus de Pennaforten sukulaisuussuhteita koskevan kanonistisen traktaatin, summula de consanguinitate. Tämäkin käsikirjoitus on peräisin 1300-luvulta.

Yhteenvetona tähänastisesta: verkosta on löydettävissä varsin edustava kokoelma digitoituja Sachsenspiegel-käsikirjoituksia, erityisesti mitä tulee kuvitettuihin käsikirjoituksiin. Tekstihistorian kannalta tärkeitä käsikirjoituksia ei ole pidetty yhtä tärkeinä kuin näyttäviä, suureen yleisöön toivon mukaan vetoavia kuvitettuja käsikirjoituksia. Suuret kävijämäärät helpottanevat julkisille instituutioille jatkorahoituksen varmistamista...

Jatkan Sachsenspiegelin verkkojulkaisuista.

Wolfenbüttelin käsikirjoitus ei suinkaan ole ainoa verkkojulkaisuna käytettävissä oleva Sachsenpiegel-käsikirjoitus. Myös Heidelbergin Cod. Pal. germ 164 on varsin kaunis käsikirjoitus. Tämän käsikirjoituksen verkkojulkaisu ei ole Wolfenbüttelin tasolla aineiston kuvasten osalta. Kuvan laatu on tosin varsin hyvä. Viittauksia varten sivuilla on myös kiinteät linkkiosoitteet, mikä helpottaa linkittämistä.

Sachsenspiegelin verkkojulkaisu on osa hanketta, jonka tarkoituksena on digitoida kaikkiaan Heidelbergin yliopiston kirjaston 848 saksankielistä Palatina-kokoelman käsikirjoitusta. Aineisto on varsin laaja: yhteensä noin 270 000 foliota, jotka sisältävät myös 7 000 miniatyyriä.

Dresdenin käsikirjoitus Dresd. M. 32 on kolmas verkossa julkaistu kuvakäsikirjoitus. Tälläkin kertaa kuvien tekninen taso on erinomainen, mutta tekninen toteutus ei yllä Wolfenbüttelin tasolle. Käsikirjoitusta voi selailla sivu kerrallaan, mutta miniatyyrejä ei ole kuvailtu, eikä tekstistä voi tehdä kokotekstihakuja.

Kolmen kuvakäsikirjoituksen vertailu osoittaa, kuinka käsikirjoitusten digitaalinen julkaiseminen mahdollistaa perinteistä facsimilea paremman käytettävyyden. Tällöin julkaisuhankkeessa tarvitaan myös humanistista asiantuntemusta, ei pelkästään teknistä.

Kenties käyttökelpoisimmat keskiaikaisten käsikirjoitusten digitointiprojektit ovat saksalaisia – ainakaan itse en ole törmännyt muualla yhtä laadukkaisiin hankkeisiin. Viimeisin tuttavuuteni on uuden ajan alkupuolen tutkijoiden keskuudessa kuuluisan Herzog-August-Bibliothek -kirjaston ja Braunschweigin ja Wolfenbüttelin ammattikorkeakoulun yhteinen Sachsenspiegel-verkkojulkaisu.

Kuten kaikki keskiajantutkijat tietänevät, on Eike von Repgowin Sachsenspiegel (1225—1235) keskiajan saksalaisen, tai tarkemmin saksilaisen oikeushistorian keskeisiä lähteitä. Siinä esitellään Saksin yhtä hyvin talonpoikaiset kuin ritarilliset olosuhteet suullisesti välittyneen tapaoikeuden ja kirjallisen lainsäädännön perusteella. Eike von Repgow on myös itsenäisesti vaikuttanut valtakunnan oikeuteen formalisoimalla kuninkaanvaalia koskevia määräyksiä sekä vaaliruhtinasoppia.

460 käsikirjoituksen joukossa kuuluisimpia ovat neljä kuvitettua käsikirjoitusta Oldenburgista, Heidelbergistä, Dresdenistä ja Wolfenbuttelistä. Näiden taustalla on kadonnut arkkityyppi (1292-1295); säilyneistä käsikirjoituksista Wolfenbüttelin käsikirjoitus on nuorin ja sitä pidetään Dresdenin käsikirjoituksen kopiona. Käsikirjoitus Cod. Guelf. 3.1. Aug 2 ei siis ole tekstikritiikin kannalta tärkein käsikirjoitus.

Kuitenkin sen verkkojulkaisu on mitä esimerkillisin ja siihen soisi kaikkien digitointihankkeiden perehtyvän. Käsikirjoitus on digitoitu erinomaisella resoluutiolla; yleiskuvien lisäksi on mahdollista vapaasti valita hiirellä osa skannatusta kuvasta zoomausta varten. Kuvien ohella tekstistä on julkaistu sekä transskriptio että nykysaksalainen käännös, joka helpottaa huomattavasti tekstin ymmärtämistä.

Itse tekstiasua kiehtovampi on kuitenkin tekstin kuvitus ja sen esittely verkkojulkaisussa: kuva-aineisto on indeksoitu erinomaisesti kaksiportaisella tavalla. Valitsemalla tietyn hakusanan saa nähdäkseen kuvan, josta on rajattu hakusanan mukainen kuva-aihe.
Esimerkiksi yleiskäsite “vaatetus” (Bekleidung) esiintyy kuva-aiheistossa 1274 kertaa. Tämän alta voimme tarkastella vaikkapa 220 kreivinhatun esiintymää, 18 hametta tai 11 hansikkaan esintymää. Siirtymällä tarkastelemaan folion 53r hansikasta saamme nähtäväksemme ao. käsikirjoitusfolion sekä luettavaksemme kuvauksen objektista: kyseessä on kuninkaan hansikas, joka on ripustettu markkinaristiin takaamaan kuninkaallista erityisrauhaa. Lisäksi saamme tietää kyseisen kuva-aiheen olevan luetteloitu yläkäsitteiden “oikeussymboli” (Rechtssymbol) sekä “vaatetus” alaisuuteen.

Luonnollisesti käsikirjoitusta voi selailla vaikkapa folio kerrallaan näiden kaikkien apuvälineiden ollessa käytössä.

Kerrassaan esimerkillinen verkkojulkaisu!

Tervetuloa uuteen blogiin. Tämän blogin tarkoitus on olla informatiivinen keskiaikaa sivuavien uutisten välittäjä; oma elämäni jääköön tästä syrjään...