Helka -> RefWorks -> BibTex -> WikIndx rikkoo sarja- ja volyymitiedot, ARTO -> RefWorks ei näytä toimivan ollenkaan (onnistuisikohan jotakin muuta kautta?). Tarvitaan siis enemmän bibliomaanista käsityötä kuin toivoin. Tai ehkä en vain osaa...

Aikani kuluksi tein hiukan tietoteknisiä tutkimuksia. Nyt medievisti on ainakin osa-aikaisesti verkossa (kunhan muistan jättää koneen päälle).

Medievistin koti. Käykääpä jättämässä puumerkki bibliografiaan!

Oliviana (alaotsikko: Mouvements et dissidences spirituels xiiie-xive siècles) on fransiskaanien spirituaalipiireihin keskittynyt verkkoaikakauskirja. Oliviana sisältää sekä tutkimusartikkeleita että tekstijulkaisuja.

Kuten jo julkaisun nimestä saattaa arvata, on Petrus Iohannis Olivi sekä hänen tuotantonsa keskeisessä asemassa lehdessä.

Sekä julkaisun institutionaaliset puitteet (CNRS-EHESS) että toimituskunta herättävät luottamusta julkaisun laatuun.

Keskiaikaisilla käsikirjoituksilla on ilmeisen suuret markkinat keräilijöiden keskuudessa. Valitettavasti käsikirjoitukset tuppaavat yksityiskokoelmissa päätymään tutkijoiden ulottumattomiin.

Schoenberg Database of Manuscripts sisältää tiedot yli 80000 käsikirjoituksesta. Tietokanta on koottu tuhannen huutokauppahuoneen ja taidevälittäjän myyntiluetteloista 1800-luvun alkupuolelta alkaen.

Vielä kun tietokannassa olisi hintatiedot toteutuneista huutokaupoista, niin voisi harmitella harvinaisuuksien päätymistä niitä vähemmän arvostavien ihmisten kassakaappeihin.

Hortulus
"an interdisciplinary, peer-reviewed, Web-based journal of medieval studies, founded and published annually by an international board of graduate students"

Mitä järkeä on julkaisussa, jonka toimituskunta koostuu jatko-opiskelijoista? Julkaisujen pisteyttämiseen perustuvien pseudotieteellisten arviointimenetelmien levitessä humanistisille aloille on tämänkaltaisessa sarjassa julkaiseminen ajanhukkaa...

Médiévales
Artikkeleita ja kirja-arvioita. Kirjoittajakunnassa myös tunnettuja nimiä (Baldwin, Boureau ...)

The Medieval Forum
Kiinnostavia kirjallisuusaiheisia artikkeleita, mutta näillä näkymin uusia numeroita ei ole tulossa.

Pecia
Keskiajan käsikirjoituksille omistettu blogi. Runsaasti konferenssi- yms. tiedotteita.

Olen havainnut blogin kirjoittamisen tuottavuuden kannalta huonoksi asiaksi.

Onneksi tähän löytyy apua seuraavista blogeista ja keskustelupalstoista:

* Lifehacker
* Academic Productivity
* Academhack
* Academic Lifehacker
* The Efficient Academic
* Getting Things Done in Academia

Olkaa tuottavampia! Opetelkaa käyttämään ajankäytön hallintajärjestelmiä! Käyttäkää bibliografisia tietokantaohjelmia! Julkaiskaa enemmän, blogatkaa vähemmän! Käyttäkää vain julkaisuja, jotka löytyy JSTOR-palvelusta!

Aardvarchaeology esittelee perin omituisen hiukan tulitikkulaatikkoa suuremman hiekkakiven kappaleen, joka on löydetty Vretan luostarin kaivauksista vuonna 1919.

Mitä riipustelija lieneekään pohtinut noita piirtoja kivenkappaleeseen vedellessään? Vai lieneekö vain tappanut aikaansa luostarielämän yksitoikkoisuudessa?

Raimundus Lullus on aina yhden verkkosivuston arvoinen. Ramon Llull Database tarjoaakin verkkomatkailijoille laajan valikoiman mallorcalaissyntyisen oppineen tekstejä, teosten käsikirjoitus- ja inkunaabeliluetteloita ja monipuolisin hakumahdollisuuksin varustetun bibliografian.

Väitös: Brides and Knights of Christ -- Gender and Body in Later Medieval German Mysticism
Turku 09.06.2007 klo 12:15

FL Meri Heinosen yleisen historian alaan kuuluva väitöskirja Brides and Knights of Christ - Gender and Body in Later Medieval German Mysticism tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 9.6. klo 12 Tauno Nurmela -salissa (päärakennus). Vastaväittäjänä on professori Barbara Newman (Northwestern University) ja kustoksena professori Kalervo Hovi (Turun yliopisto).

The Heroic Age-lehden uusimman numeron teema "Pyhimykset ja pyhyys" kiinnostanee monia suomalaisia medievistejä. Lähinnä Brittein saarten varhaiskeskiaikaan erikoistuneessa julkaisussa aiheina ovat esim. Vita Columbae, Vita Bonifatii ja P. Guthlacin kultti. Ainakin väliaikaisesti helsinkiläistynyt Bethany Fox on laatinut Pohjois-Englannin ja Etelä-Skotlannin kelttiläistä paikannimistöä käsittelevän artikkelin.

Zeitenblicke-verkkojulkaisun uusimman numeron (1/2007) teemana on läänityslaitos uuden ajan alussa. Artikkelit pohjautuvat vuonna 2006 Saksan historiallisessa instituutissa (DHI) Roomassa pidetyn saksalais-italialaisen kollokvion esitelmiin, mikä näkyy myös artikkeleiden maantieteellisenä painopisteenä.

Kiitokset kirjapaketista!



Turku 26.5.2007 klo 12:00

FM Anu Lahtinen väittelee lauantaina 26.5.2007 kello 12 Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470-1620".

Tilaisuus järjestetään salissa Educarium 1 (Assistentinkatu 5, Kasvatustieteellinen tiedekuntarakennus Educarium, pohjakerros).

Vastaväittäjänä on dosentti Maiju Lehmijoki-Gardner, Helsingin yliopiston kirkkohistoria, ja kustoksena professori Hannu Salmi, Turun yliopiston kulttuurihistoria.

(Lisätietoja)

Liturgical Use of Chapels in Late Medieval Germany
Helsinki 06.06.2007 klo 18:00

Richard Kieckhefer, Professor of History, Northwestern University, esitelmöi otsikolla:

'Liturgical Use of Chapels in Late Medieval Germany'

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki.

Richard Kieckhefer on julkaissut useita kirjoja keskiajan uskonnosta, populaarikulttuurista ja kirkkoarkkitehtuurista, kuten
* Unquiet Souls. Fourteenth-Century Saints and Their Religious Milieu (The University of Chicago Press 1984)
* Magic in the Middle Ages (Cambridge University Press, 1989)
* Forbidden Rites. A Necromancer's Manual of the Fifteenth Century (Sutton, 1997)
* Theology in Stone. Church Architecture from Byzantium to Berkeley (Oxford University Press, 2004).

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Järjestäjät:
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry.
Suomen keskiajan arkeologinen seura
Kirkkohistorian laitos, Helsingin yliopisto
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Tiistaina kirjoitinkin jo saksalaisista hakuteoksista. Myös oikeushistorian perushakuteos Deutsches Rechtswörterbuch on saatettu suureksi osaksi verkkomuotoon (R-kirjaimeen saakka). Kyse ei ole ensyklopedistisesta opuksesta vaan nimenomaan sanakirjasta, joka kattaa saksalaisen juridisen terminologian varhaiskeskiajalta noin vuoteen 1800 saakka.

Saksassa on kasattu yhteisluettelo yli 180 000 digitoidusta julkaisusta. Vaikka kyse on uuden ajan painotuotteista, voi joukossa olla myös medievistisesti kiinnostavaa tavaraa (esimerkiksi varhaisia tekstieditioita).

Saksas on humanististen hakuteosten luvattu maa: tunnemmehan Pauly-Wissowan eri laitoksineen, Lexikon des Mittelaltersin ja koko joukon erilaisia käsite- ym. historiallisia hakuteoksia.

Seuraavaksi vuorossa on opus eläimistä keskiajan kirjallisuudessa. Tämäkin hanke näyttää kaipaavan lisää avustajia.

* Animaliter - Tiere in der Literatur des Mittelalters

Mielestäni on lähinnä hämmentävää, että Cappellin lyhenneluettelosta on tehty verkkoversio. Tukeva taskukirja on kuitenkin kätevämpi ottaa mukaan arkisto- tai kirjastomatkalle kuin tietokone verkkoyhteyksineen.

* A. Cappelli, Dizionario di Abbreviature Latini ed Italiani, Milano 1912.

Repertorium chronicarum -hankkeen tarkoitus on luoda täydellinen luettelo keskiajan latinankielistä historiankirjoitusta sisältävistä käsikirjoituksista.

Hankkeessä historiankirjoitukseksi katsotaan esimerkiksi kronikat, annaalit, historiat, tapahtuma- ja hallitsijaluettelot. Sen sijaan hagiografiset tekstit, panegyyrit ja ruhtinaanpeilit jätetään huomiotta. Keskiaikaisten tekstien myöhemmät kopiot kuuluvat repertorioon, sen sijaan antiikkisten tekstien keskiaikaiset kopiot eivät.

Uudet avustajat ovat tervetulleita.

Anti Selartin muutaman vuoden takainen väitöskirja on ilmestynyt saksaksi:

Anti Selart, Livland und die Rus' im 13. Jahrhundert. Böhlau 2007. ISBN-10 3-412-16006-7. ISBN 978-3-412-16006-7.

Kustantajan mainostekstin mukaan tutkimuksen sensaatiomainen tulos on havainto, ettei 1200-luvulla ollut mitään itä-länsi antagonismia eikä Liivinmaalta tehty ristiretkiä ortodoksialueille. Yhteistyö ja kulttuurikontaktit rajan yli olivat aikakautta leimaavia.

Computatio on keskiajan ja uuden ajan alun tilikirjoille omistettu verkkosivusto. Marburgin yliopiston historian laitoksella ylläpidetty sivusto sisältää kattavan aihepiiriä käsittelevän bibliografian sekä 12 000 tilikirjoissa esiintyvän sanan sanakirjan.

Bayeux'n seinävaate on epäilemättä keskiajan taidehistorian kuuluisimpia aarteita. Samalla se on kiinnostava kuvaus Englannin valloituksesta vuonna 1066. Tässä englanniksi tekstitetty animaatioversio seinävaatteesta!

Konkordanssit ovat historiallisia tekstejä analysoidessa kullanarvoisia. Antiikin- ja keskiajantutkijat ovat käyttäneet painettuja konkordansseja jo vuosikymmenien ajan apunaan etsiessään tekstimassoista kiinnostavia kohtia.

E-tekstien yleistyessä konkordanssiohjelmistot korvaavat pitkälti painetut konkordanssit. Vielä kun verkkoon ilmaantuisi enemmän vapaita tekstejä -- vaan tuskinpa keskiajantutkijoilla riittää voimia ryhtyä digitoimaan Patrologia Latina-kokoelmasta vapaasti käytettävää versiota. PL:n copyright-oikeudethan ovat vanhentuneet aikoja sitten.

Tutustuin juuri itselleni uuteen TextSTAT-ohjelmaan. Siinä ei ole mitään erityisen ihmeellisiä toimintoja, mutta ohjelma sopii hyvin yksinkertaisten tekstihakujen tekemiseen. Pythonilla laadittu ohjelma on saatavilla kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille.

Mikäli on tarvetta myös arabiankielisten tekstien analyysiin, kannattaa tutustua käyttöjärjestelmäriippumattomaan AConCorde-ohjelmaan.

Toistakymmentä tieteellistä, keskiaikaan erikoistunutta aikakauskirjaa ilmestyy verkossa vapaasti kaiken kansan katseltavana. Suurin osa niistä löytyy DOAJ:n (hakusana medieval) / DOAJ (hakusana middle ages) kautta.

Asiakirjajulkaisujen tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja rahoittajien myötämielisyyttä vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Myös painettuja editioita voidaan joutua odottamaan vuosikymmeniä: esimerkiksi Friedrich I Barbarossan kirjeiden [1] julkaisuun meni lähes puoli vuosisataa.

Julkaiseminen verkkoversiona mahdollistaa myös keskeneräisten julkaisuhankkeiden hedelmien tuomisen tutkijoiden käyttöön. Tämän tien on valinnut esimerkiksi prof. Matthias Thumser. Thumser laatii parhaillaan editiota paavi Clemens IV:n (1265--1268) kirjeistä Monumenta Germaniae Historica -sarjassa julkaistavaksi. Työversio [2] ilman tekstikriittistä apparaattia on ilahduttavasti käytettävissä verkkoversiona.


[1] Diplomata Friderici I, toim. Heinrich Appelt. -- Monumenta Germaniae Historica. Diplomata X:1-5. Hannoverae 1975-1990. (myös verkkojulkaisuna)
[2] Epistole et dictamina Clementis pape quarti, toim. Matthias Thumser.

Diplomatiikka on historiallisfilologinen menetelmä, tutkimusala tai historiantutkimuksen aputiede näkökulmasta riippuen. Diplomatiikan tutkimuskohteena ovat asiakirjat, niiden kieli, rakenne ja syntyhistoria. Siten nykydiplomatiikka ei pysähdy pelkästään lähdekriittisiin kysymyksiin ja asiakirjan aitouden selvittämiseen.

Jean Mabillon on yksi diplomatiikan -- ja oikeastaan koko "tieteellisen" keskiajantutkimuksen -- varhaisvaiheiden suurista nimistä. Hänen monumentaalinen teoksensa De re diplomatica on käytettävissä myös verkkoversiona.

Mabillonia modernimpaakin aineistoa löytyy verkosta runsaasti. Diplomatiikan oppimateriaaliksi sopivat esimerkiksi:
* The diplomatics of the papal documents (Archivum Secretum Apostolicum Vaticanum)
* Theodor von Sickel & Heinrich von Sybel, Kaiserurkunden in Abbildungen (1891)

Asiakirjan laadintaoppaita verkossa:
* Stewen M. Wight, Medieval Diplomatic and the 'ars dictandi'
* Ludwig Rockinger, Briefsteller I (1863)

Bibliografioita:
* Thomas Frenz, Bibliographie zur Diplomatik
*Papsturkunden des Mittelalters
*Bibliographie de diplomatique médiévale

Linkkilista:
* Historische Hilfswissenschaften / Diplomatik (erittäin kattava)

Latinankielisten paikannimien identifiointi voi olla aloittelevalle medievistille hankalaa. Ei ole kovin helppoa arvata, että tangot mieleen tuova Argentina onkin Strassburg tai että eksoottinen Herbipolis tunnetaan yleisemmin nimellä Würzburg.

Näihin ongelmiin auttaa J. T. H. Graessen Orbis Latinus (1909).