Keskiajantutkija ei kovin pitkälle selviä Linkomiehen latina-suomi -sanakirjalla. Strengin sanakirjan avulla pääsee jo hiukan pidemmälle, mutta aloittelevakin medievisti törmää nopeasti teksteihin, joista ei näillä koulusanakirjoilla saa selvää.

Onneksi on olemassa keskiajan latinaan erikoistuneita sanakirjoja. Monet näistä ovat kansallisia hankkeita.[1] Itse tartun kuitenkin yleensä ensimmäisenä Du Cangen massiiviseen sanakirjaan Glossarium mediae et infimae latinitatis. 1600-luvulla alunperin laaditusta sanakirjasta tehtiin useita alati laajenevia laitoksia 1800-luvulle saakka.

Yksi näistä myöhäisemmistä laitoksista (Frankfurtin laitos vuodelta 1710) on nyt käytössä myös verkkoversiona. Tälläkin pääsee aika pitkälle - enää ei ole tarpeen lähteä keskustaan voidakseen käyttää opusta yliopiston kirjastossa.

1800-luvun puolivälin laitoksen taas voi hakea omalle tietokoneelleen pdf-muodossa Stanfordista. Seitsemän volyymiä vie noin gigatavun kovalevytilaa, joten hitaimmilla verkkoyhteyksillä sitä ei kannata lähteä hakemaan.

Teos on oikeastaan enemmän kuin sanakirja, parhaimmillaan sen sana-artikkelit ovat tietosanakirjamaisia selvityksiä ja pienoistutkielmia. Hyvän esimerkin opuksen sisällöstä saa tutustumalla esimerkiksi suudelmaa (osculum) käsittelevään artikkeliin.

[1] Näistä ks. "Special Report: Survey of the Status of Dictionaries of Medieval Latin"

Tuossa vasemman laidan uutislistassa on harvemmin mitään mielenkiintoista. Nyt kuitenkin siinä viitataan artikkeliin, joka käsittelee äärimmäisen kiinnostavia tekstejä palimpsestina tarjoavaa käsikirjoitusta.

Walther Holtzmannin kortisto on varmasti lukijoideni mielestä huomattavasti kiehtovampaa aineistoa kuin ns. Rosenholz-aineisto. Ainakin minusta näin on.

Stephan Kuttner Institute of Medieval Canon Law (München) on julkaissut verkossa Walther Holtzmannin muistiinpanot. Holtzmann keräsi vuosikymmeniä dekretaalioikeutta koskevaa aineistoa ja mm. yllätti pohjoismaiset sydänkeskiajantutkijat täysin julkaisemalla vuonna 1938 toistakymmentä aiemmin tuntematonta paavien kuuriasta 1100-luvun jälkipuoliskolla Norjaan lähetettyä kirjettä.[1]

Dekretaalilla tarkoitetaan paavin kirjettä, jossa paavi ratkaisee vastaanottajan esittämän kanonista oikeutta koskevan kysymyksen. Dekretaalilainsäädäntö yleistyi 1100-luvun puolesta välistä alkaen. Vuonna 1234 se kodifioitiin Raimundus de Pennafortin laatimassa kokoelmassa Liber decretalium extra decretum vagantium.

Nyt verkkojulkaisuna käytettävissä olevan kortiston pohjalta Holtzmannin tarkoitus oli julkaista dekretaalioikeutta koskeva regesta-julkaisu.

Tässä esimerkiksi Holtzmannin muistiinpanokortti dekretaalista Quoniam ad audientiam Trondheimin arkkipiispalle 10.12. 1169. Dekretaali kuuluu Holtzmannin em. artikkelissa julkaisemiin löytöihin.

Kortistosta voi tehdä hakuja Jaffé-Löwenfeld-numeroinnin (JL), Walther Holtzmannin numeroinnin (WH), Kuttner-instituutin oman numeroinnin (KI) ja incipitin perusteella.

[1] Walther Holtzmann, "Krone und Kirche in Norwegen im 12. Jahrhundert. (Englische Analekten III.)", - Deutsches Archiv 2 (1938), s. 341-400.

Laitoinpa tuohon viereen aivan itseäni ajatellen linkkipilven. Kenties joku muukin löytää sieltä jotakin hyödyllistä.

Digitaalisessa MGH:ssa on nyt käytettävissä myös tekstihaku betaversiona.

Palvelu on kaikille avoin eikä edellytä edes kirjautumista järjestelmään.

Laurence Anthonyn ohjelmoima AntConc on varsin kätevä konkordanssiohjelma tekstihakuja varten. Toimii yleisimmissä käyttöjärjestelmissä.

Itse kirjoitin yksinkertaisen bash-skriptin ja imaisin verkosta kovalevylleni koko Diplomatarium Fennicumin, jota on nyt kätevämpi selailla kuin tuon "virallisen" käyttöliittymän kautta.

Häkellyttävää, A History of the Crusades I-VI (1969-1989) on saatavilla verkkoversiona . Teos on vapaasti selailtavissa ja siitä voi myös tehdä kokotekstihakuja. Kuudessa volyymissä esimerkiksi sana Scandinavia esiintyy 24 kertaa.

Ehkäpä myös wikipediaanit löytävät nyt lähteitä artikkeleihinsa.

Juhlakalenterista tulivat mieleen keskiaikaiset kalenterit. Menneiden aikojen kalenterit pääsiäislaskuineen, indiktioineen, vaihtelevine vuoden alkupäivineen ja pyhimyskalentereineen voivat tuottaa aluksi hankaluuksia. Tarkoitusta varten on kuitenkin käteviä tietokoneohjelmia: Medieval Calendar Calculator, joka toimii webbiselaimessa eli sitä ei tarvitse asentaa erikseen omalle tietokoneelle. Niinikään verkkoselaimessa käytettävä ohjelma on O. Lieberknechtin
Calendar Tools. Kovalevylle asentamista sen sijaan vaatii Unikal. Kyseessä on MSDOS-ohjelma, mutta se toimii hyvin myös FreeDOSin kanssa.

Kronologian ihmeellisyyksiin perehtymistä helpottaa myös laaja linkkilista: Chronologie Münchenin yliopisto), Jim Marchandin WEMSK 16 (kai kaikki tämän jo tuntevat?) sekä tietenkin "Iso Grotefend" verkkoversiona.

Medievisti menee viikon päästä seuraamaan Sini Kankaan väitöstilaisuutta.

Sinin väitöskirjan otsikko on Deus vult: Images of crusader violence c. 1095 -- 1100. Väitöstilaisuus on Helsingn yliopiston päärakennuksen auditoriossa xii ensi perjantaina klo 12.

Redmondin tosiasiallisesti maailmanlaajuiseen monopoliasemaan nousseen yrityksen käyttöjärjestelmän uusin versio maksaa satoja euroja, mutta nyt on saatavilla Debianin uusin versio (4.0, tunnetaan nimellä Etch). Suosittelen. Kahdeksantoistatuhatta ilmaista ohjelmaa tarjolla, kaikki laillisesti.

Löytyy Raamattu-konkordansseja (vulgata tai KJV tietenkin), tekstinkäsittelyä oikoluvulla (OpenOffice.org) tai vaikkapa genealogisia ohjelmistoja joka lähtöön. Luonnollisesti tarjolla on myös tekstikriittisten editioiden -- vaikkapa muinaiskreikkalaisten tai sanskritin kielisten tekstien tai nuottien -- ladonnassa tarvittavat ohjelmistot.

Ks. myös Debianin esittely.

Vaikka käyttöjärjestelmää ei vaihtaisikaan, kannattaa vaihtaa toimistopaketti OpenOffice.org -ohjelmistoon (toimii myös ikkunajärjestelmässä). Oikeusministeriökin on vaihtanut.

Digital humanities quarterly on uusi open access-verkkolehti, joka nimensä mukaisesti käsittelee humanistista tietojenkäsittelyä.

Ensimmäisessä numerossa pohditaan jälleen kerran mm. verkkojulkaisujen asemaa meritoitumisen kannalta.

Skandinaavien touhut Euroopassa näyttävät totisesti kiinnostavan tutkijoita tai ainakin eurooppalaisiin hankkeisiin ihastuneita rahoittajia. Taannoin on nimittäin ilmestynyt myös konferenssijulkaisu skandinaavien perustamista asutuksista Normandiassa, Englannissa ja Alankomaissa.

Bauduin, Pierre, ed.: Les fondations scandinaves en Occident et les débuts du duché de Normandie: Colloque de Cerisy-la-Salle (25-29 septembre 2002). Caen: Publications du CRAHM, 2005. 276 sivua, 30€.

Ks. John Howen myönteinen arvio Medieval Review -verkkojulkaisussa (9.3. 2007).

Le Médiéviste et l’ordinateur on verkkolehti keskiajantutkijoille, jotka ovat kiinnostuneet tietojenkäsittelyn hyödyntämisestä humanistisessa tutkimuksessa. Uusimman numeron (2003!) teemana on diplomatiikka.

Toivottavasti lehti ei ole täysin kuollut ja kuopattu.

Vastikään on ilmestynyt laaja tutkimus pohjoismaalaisten matkoista muualle Eurooppaan sydänkeskiajalla:

Waßenhoven, Dominik: Skandinavier unterwegs in Europa (1000-1255). Untersuchungen zu Mobilität und Kulturtransfer auf prosopographischer Grundlage. - Europa im Mittelalter 8. Akademie Verlag: Berlin 2006.

Ks. Thomas Wetzsteinin laatima kirja-arvostelu.

Tässä taas yksi pätkä kirjanmerkkejäni. Tällä kertaa vuorossa on pohjoismaisia ja pohjoissaksalaisia asiakirjajulkaisuja.

* Diplomatarium Fennicum
* Diplomatarium Svecanum
* Diplomatarium Norvegicum
* Ostfriesisches Urkundenbuch
* Das virtuelle Hamburgische Urkundenbuch
* Das virtuelle Preußische Urkundenbuch
* Kurländische Güterurkunden
* Codex diplomaticus Saxoniae Regiae