Piti lopettaa blogaaminen tältä päivältä. Poistin laskurin sivuiltani, kun narsistista luonnettani 13 asiakasta päivää kohden ei tyydyttänyt...

Mutta muistutanpa nyt näitä 13 lukijaani siitä, että on olemassa vapaita käyttöjärjestelmiä. Vapaita kahdessa merkityksessä: Free as beer ja Free as speech.

Näihin voi tutustua esimerkiksi sivuilla:

* Distrowatch

Vapaista käyttöjärjestemistä tulee mieleeni äkkipäätä FreeDOS, Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD. Valitkaa näistä, älkääkä maksako monopolille.

Helpoin Linux on Ubuntu, jonka asennusromput saa myös ilmaiseksi vaikka minulta.

Tällä hetkellä kirjoittelen SuSE linuxilla viestiäni, läppärissä on FreeBSD käyttiksenä.

Hypätään ajassa taaksepäin, näköjään digitaaliselle antiikintutkimuksellekin on oma sivustonsa:

http://www.digitalclassicist.org/

Keskiajan kuuluisin exemplum-kokoelma, Gesta Romanorum on nyt käytettävissä myös verkkoversiona .

Teksti perustuu Wilhelm Dickin editioon (1890), jonka tekstiasua on jossain määrin normalisoitu.

Medievisti tarvitsee joka päivä versio vulgataa. Tätä varten on saatavilla myös erilaisia ohjelmistoja. Näistä parhaimpiin kuuluu VulSearch4, joka on saatavilla lähestulkoon monopoliasemaan nouseelle Windows-käyttöjärjestelmälle. Muista Vulgata-ohjelmistoista poiketen VulSearch sisältää myös Glossa Ordinarian, mikä tekee siitä keskiajan tutkimuksen kannalta poikkeuksellisen hyvän ohjelmiston.

Vielä pitäisi kirjoittaa ohjelman laatijalle siitä, että hänen käsityksensä GPL-lisenssistä on varsin merkillinen. GPL edellyttää ohjelmiston jakelua myös lähdekoodina, itse en ole löytänyt sourceforgen sivuilta lähdekoodia ohjelmistolle. Sen kääntäminen vapaille järjestelmille olisi tarpeen.

Suhtauduin pitkään epäluuloisesti elektronisten tekstieditoiden mahdollisuuksiin. Vielä 1990-luvulla ainakin Suomessa kuviteltiin sähköisen julkaisemisen, varsinkin verkkojulkaisemisen tulevan edullisemmaksi kuin perinteisen, kirjamuodossa tapahtuvan julkaisemisen. Tällöin suunniteltiin editioita, jotka eivät toisi mitään uutta perinteisiin kriittisiin editioihin nähden, pikemminkin heikentäisivät käytettävyyttä.

Ainoa etu perinteiseen kirjajulkaisuun olisi ollut mahdollisuus asiakirjojen julkaisemiseen transkription ohella myös kuvamuodossa. Esimerkit hyvistä sähköisistä editiosta ovatkin olleet pitkään harvassa - itse asiassa en ollut sellaisiin aikaisemmin törmännytkään.

Augsburgin editio Llulluksen muutamista vaaliteksteistä on kuitenkin avannut silmäni. Nyt julkaistut tekstit ovat varsin lyhyitä, mutta ne osoittavat minkälaisiin tuloksiin monitieteiset yhteistyöhankkeet voivat päästä.

Editioruutu jakautuu neljään ikkunaan. Suurimman osan ruudusta vie mustavalkoinen kuva käsikirjoituksesta, tämän lisäksi tekstistä on editio sekä englanninnos (vaihtoehtoisesti saksannos ja ranskannos). Alimmaisena on tekstikriittinen apparaatti.

Tässä sinällään ei ole vielä mitään erityisen ihmeellistä, mutta aivan uutta on tapa, jolla nämä kaikki on linkitetty toisiinsa. Kaikki kolme tekstiä on linkitetty toisiinsa: näpäyttämällä englanninnosta saa nähtäväkseen paitsi vastaavan latinankielisen lauseen myös alkuperäisen käsikirjoituksen lause korostetaan värillisillä hakasulkeilla!