Vastaan ystäväni Maijastiinan esittämään haasteeseen, mutta vain medievistisiltä osin.

2. Kirja, jonka olet lukenut useammin kuin kerran?

JRR Tolkien, Taru sormusten herrasta.

7. Kirja, jota et toivoisi kirjoitetun?

Tämä oli todella vaikea.

Ensimmmmäinen ehdokkaani oli A. Hitlerin Mein Kampf, mutta ei sittenkään. Vaikutus alkoi vasta NSDAP:n noustua valtaan.

Toinen ajatus: H. Kramer & J. Sprenger, Hexenhammer.

En valinnut tätä teosta sen takia, että jälkivaikutus osuu uudelle ajalle.

Valintani onkin

Bernard Gui, Inkvisiittorin käsikirja.

Ahdistavaa luettavaa, vaikka kertookin keskiajan heterodoksioista.

Saksalaiset lähdejulkaisut alkavat olla varsin hyvin verkossa käytettävissä. Erityisen ilahduttavaa oli löytää Monumenta Germaniae Historica verkkojulkaisuna. Käyttöoikeus on luonnollisesti vapaa.

Samalla voi olla hyvä muistuttaa myös Regesta Imperii-sarjan verkkojulkaisusta. Kaikki tähän mennessä ilmestyneet osat teossarjasta ovat vapaasti käytettävisssä sekä tekstihakuja varten että digitoituina kuvina.

Medieval Academy vaikuttaa myös kirjanmerkkeihin liittämisen arvoiselta sivustolta. Keskiajantutkijoille seura on tietysti tuttu Speculumin julkaisijana, mutta verkkosivuilta löytyy tietoa yhtä hyvin konferensseista kuin avoinna olevista viroista tai haettavista apurahoistakin.

Usein on hankala saada tietoja tulevista konferensseista ja julkaisuista, joihin haetaan kirjoittajia. Kalamazoon ja Leedsin deadlinet nyt lienevät kaikille tuttuja, mutta seuraavasta listasta löytyy vielä jonkun verran avoimena olevia kutsuja. Kenties sieltä löytyy jotain lukijoillenikin.

Suomen ja Luoteis-Venäjän linnoja ja linnoituksia esittelevä sivusto on tehty epäilemättä ensi sijassa turisteja ajatellen. Historioasta kiinnostuneille kulttuurimatkailijoille sivu antaakin varmasti oivia vinkkejä matkakohteista.

Useimmat esitellyt linnakkeet ovat 1700-luvulta peräisin. Lisäksi sivusto on vielä suurelta osalta rakenteilla. Mielenkiintoinen alku kuitenkin ja oiva perusta historiapainotteisille kiertomatkoille koti- ja naapurimaassamme.

Äskettäin on ilmestynyt mainiolta vaikuttava artikkelikokoelma, The Making of Christian Myths in the Periphery of Latin Christendom (c. 1000-1300), toim. Lars Boje Mortensen (Museum Tusculanum Press, University of Copenhagen 2006). Artikkelikokoelman aiheet käsittelevät erityisesti pyhimyksiä sydänkeskiajan historiankirjoituksessa Islannista Unkariin. Valitettavasti Turun hiippakunta on jäänyt käsittelyn ulkopuolelle.

Täytynee perehtyä opukseen paremmalla ajalla.

Brittiviranomaiset onnistuivat hetkeksi huijaamaan medievistiä: news.google.com raportoi Domesday bookin ilmestyneen verkkoversiona. Uutinen pitää tavallaan paikkansa, Domesday book on facsimile-julkaisujen ja editioiden ohella nyt käytettävissä myös digitoidussa muodossa. Hakuja järjestelmästä voi tehdä yhtä lailla folioinnin kuin modernisoidun nimistön perusteella.

Itse käsikirjoitusfolion nähdäkseen tulee asiakkaan kuitenkin maksaa 3,5 punnan maksu.Hankkeen taustalla onkin kaupallinen kustantaja Alecto Publications, joka on erikoistunut luksuskäsikirjoitusten facsimilejäljennösten kustantamiseen.

Uusi verkkojulkaisu ei anna tieteelliselle käyttäjäkunnalle mitään uutta, tarkoitus lienee vain rahastaa paikallishistoriasta tai oman perheen muinaisuudesta kiinnostuneilta harrastelijoilta punnat pois.Toivottavasti tämänkaltainen käytäntö ei lisäänny Suomessa: voudintilit verkkoon, kuvan katselu 5 euroa.

Täydellisyyden vuoksi mainittakoon myös Marburgin fragmentaarinen, kuvittamaton käsikirjoitus tekstistä. 1300-luvun käsikirjoitus ei kuitenkaan ole sen paremmin historiallisesti kuin julkaisuteknisesti erityisen kiinnostava käsikirjoitus.

Manuscripta Mediaevalia -sivustoon palaan toivon mukaan tuonnempana.

Toinen aiemmin mainitsematta jäänyt, Heidelbergissä säilynyt, kuvittamaton Cod. Pal. germ. 167 sisältää sekä Schwabenspiegelin että Sachsenspiegelin maaoikeutta koskevan osan sekä kuuluisan Raymundus de Pennaforten sukulaisuussuhteita koskevan kanonistisen traktaatin, summula de consanguinitate. Tämäkin käsikirjoitus on peräisin 1300-luvulta.

Yhteenvetona tähänastisesta: verkosta on löydettävissä varsin edustava kokoelma digitoituja Sachsenspiegel-käsikirjoituksia, erityisesti mitä tulee kuvitettuihin käsikirjoituksiin. Tekstihistorian kannalta tärkeitä käsikirjoituksia ei ole pidetty yhtä tärkeinä kuin näyttäviä, suureen yleisöön toivon mukaan vetoavia kuvitettuja käsikirjoituksia. Suuret kävijämäärät helpottanevat julkisille instituutioille jatkorahoituksen varmistamista...

Jatkan Sachsenspiegelin verkkojulkaisuista.

Wolfenbüttelin käsikirjoitus ei suinkaan ole ainoa verkkojulkaisuna käytettävissä oleva Sachsenpiegel-käsikirjoitus. Myös Heidelbergin Cod. Pal. germ 164 on varsin kaunis käsikirjoitus. Tämän käsikirjoituksen verkkojulkaisu ei ole Wolfenbüttelin tasolla aineiston kuvasten osalta. Kuvan laatu on tosin varsin hyvä. Viittauksia varten sivuilla on myös kiinteät linkkiosoitteet, mikä helpottaa linkittämistä.

Sachsenspiegelin verkkojulkaisu on osa hanketta, jonka tarkoituksena on digitoida kaikkiaan Heidelbergin yliopiston kirjaston 848 saksankielistä Palatina-kokoelman käsikirjoitusta. Aineisto on varsin laaja: yhteensä noin 270 000 foliota, jotka sisältävät myös 7 000 miniatyyriä.

Dresdenin käsikirjoitus Dresd. M. 32 on kolmas verkossa julkaistu kuvakäsikirjoitus. Tälläkin kertaa kuvien tekninen taso on erinomainen, mutta tekninen toteutus ei yllä Wolfenbüttelin tasolle. Käsikirjoitusta voi selailla sivu kerrallaan, mutta miniatyyrejä ei ole kuvailtu, eikä tekstistä voi tehdä kokotekstihakuja.

Kolmen kuvakäsikirjoituksen vertailu osoittaa, kuinka käsikirjoitusten digitaalinen julkaiseminen mahdollistaa perinteistä facsimilea paremman käytettävyyden. Tällöin julkaisuhankkeessa tarvitaan myös humanistista asiantuntemusta, ei pelkästään teknistä.