Vierailu Turkuun

Kävin tänään Turussa tutustumassa uuteen asuntooni ja hiukan myös kaupungin keskustaan. Apostolinkyydin nopeuden ansiosta huomiota tuli kiinnitettyä Ylioppilaskylän ja Räntämäellä sijaitsevan asuntoni välisiin kadunnimiin.

Keskiajan näkyminen - olettaakseni 1980-luvulla keksityissä - nimissä yllätti. Halistentie muuttui vuosien 1227-1241 välisenä aikana vaikuttaneen paavin mukaan nimetyksi Gregorius IX:n tieksi. Gregoriusta muistettaneen Turussa siksi, että Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa on säilynyt sarja Gregoriuksen kirjeitä. Näistä tietysti REA 1 (Perugia 23.1. 1229) liittyy Räntämäkeen. Kirjeeseen on Mustassa kirjaa 1400-luvulla koottaessa lisätty otsikko Bulla Gregorij de translacione ecclesie katedralis a Raenthamaekj usque huc. (Gregoriuksen bulla katedraalikirkon siirtämisestä Räntämäeltä tänne.").

Paavin kirjeessä Linköpingin piispalle sekä Gotlannin sistersiläisluostarin apotille ja Visbyn rovastille kerrotaan, että Suomen piispa on kertonut katedraalikirkon sijainneen paikassa, joka ei ollut erityisen sopiva. Tämän vuoksi piispa oli pyytänyt paavin valtuutusta kirkon siirtämiseksi sopivampaan paikkaan. Jos asia todella on näin, voitaisiin kirkko paavin auktoriteetin nojalla siirtää soveliampaan paikkaan.

Lähetyshiippakunnan keskus siirtyi 1230-luvulla Nousiaisista Maarian Koroisten niemelle. Arkeologisten kaivausten perusteella näyttää siltä, että tänne rakennettiin nyt puukirkko. Sukupolvea myöhemmin puukirkkoa seurasi entistä suurempi puukirkko. Koroisista piispankirkko siirrettiin aikanaan nykyisen tuomiokirkon paikalle. Todennäköisesti rakennustyöt käynnistyivät vuoden 1290 jälkeen.

Gregorius IX:n tien jälkeen risteävä Paavinkatu ei enää yllättänyt yksinäistä kulkijaa.