Brittiviranomaiset onnistuivat hetkeksi huijaamaan medievistiä: news.google.com raportoi Domesday bookin ilmestyneen verkkoversiona. Uutinen pitää tavallaan paikkansa, Domesday book on facsimile-julkaisujen ja editioiden ohella nyt käytettävissä myös digitoidussa muodossa. Hakuja järjestelmästä voi tehdä yhtä lailla folioinnin kuin modernisoidun nimistön perusteella.
Itse käsikirjoitusfolion nähdäkseen tulee asiakkaan kuitenkin maksaa 3,5 punnan maksu.Hankkeen taustalla onkin kaupallinen kustantaja Alecto Publications, joka on erikoistunut luksuskäsikirjoitusten facsimilejäljennösten kustantamiseen.
Uusi verkkojulkaisu ei anna tieteelliselle käyttäjäkunnalle mitään uutta, tarkoitus lienee vain rahastaa paikallishistoriasta tai oman perheen muinaisuudesta kiinnostuneilta harrastelijoilta punnat pois.Toivottavasti tämänkaltainen käytäntö ei lisäänny Suomessa: voudintilit verkkoon, kuvan katselu 5 euroa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toinen mielipide. Kun ottaa huomioon kuinka paljon kenelle tahansa maksaa voudintilien lukeminen Kansallisarkistossa, viiden euron maksu olisi vähäistä - varsinkin jos se on kertaluonteinen maksu.
Viidellä eurolla vain helsinkiläinen pääsee kerran KA:han esimerkiksi bussilla, Vantaalta ja Espoosta se on jo kalliimpaa. Ja tileistä voitaisiin olla kiinnostuneempia jopa kauempaakin...
Sedis hyvä,
viisi euroa olisi ihan OK mielestäni, jos se olisi esimerkiksi käyttöoikeus vuorokaudeksi. Mutta kyse on oikeudesta katsoa yhtä sivua.
Onnittelut muuten siitä, että olit ensimmäinen blogini kommentoija...