Medievisti onnittelee Tiiaa, joka valittiin eilen Helsingissä vasemmiston kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtajaksi.

Villa Lanten stipendi

Villa Lanten ystävät ry julistaa haettavaksi 4000 euron suuruisen stipendin, joka on tarkoitettu väitöskirjaa varten tehtävään tutkimukseen Roomassa.

Stipendi on suunnattu jatko-opintojensa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle. Väitöskirjan aihe voi liittyä arkeologiaan, historiaan, klassilliseen filologiaan, italialaiseen filologiaan tai taidehistoriaan.

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma sekä ansioluettelo. Yhdistyksen hallitukselle osoitetut hakemukset pyydetään
lähettämään 21.9.2007 mennessä osoitteeseen

Marja-Leena Hänninen,
Viulutie 1 B 14
00420 Helsinki.

Tiedustelut marja-leena piste hanninen at helsinki piste fi

Jöns Månsson Teitt oli mukana Kustaa II Aadolfin Euroopan kiertueella vuosina 1621--1632 palvellen isänmaataan hovin trumpetinsoittajana. Tähän ilmeisesti suomalaissyntyiseen musikanttiin en ollut aiemmin törmännytkään, mutta Arbeitskreis Militär und Gesellschaft in der Frühen Neuzeit -yhdistyksen verkkosivuilla törmäsin Jönsin päiväkirjan editioon. Sekä teksti että Heiko Drosten ja Arne Losmanin laatima johdanto ovat tutustumisen arvoisia.

* Heiko Droste & Arne Losman: "Einleitung - Jöns Månsson Teitts Kriegszüge mit Gustav II. Adolf, 1621-1632"

Geschichte im Netz: Praxis, Chancen, Visionen, Historisches Forum 10 (2007), I. Teilband ja II. Teilband.

Kokoomateoksessa on kymmeniä artikkeleita, jotka käsittelevät mm. verkkojulkaisemista historian alalla, digitaalisia kirjastoja, digitaalisia lähdejulkaisuja ja wikipediaa. Opus on saatavilla myös pdf-muodossa.

Moskovan Kremlin arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt "uusi" ja hyvin säilynyt, molemmin puolin kirjoitettu tuohinlehtikirje. Kirje on peräisin 1300-1400 -luvun talon rakenteista.

Jäämme odottamaan mielenkiinnolla tarkempia paljastuksia tämän kirjeen sisällöstä. Löytyykö Moskovasta myyrä paljastamaan kirjeen vielä salatun sisällön?

Lähde: Russia-IC, "Unique Birchbark Manuscript to Shed Light on Kremlin History".

International Medieval Bibliography on yksi kattavimmista keskiajantutkimuksen bibliografioista. Valitettavasti IMB on kaupallinen hanke, eikä siten vapaasti käytettävissä.

Onneksi verkosta löytyy apua myös niille, joille ei ole mahdollista käyttää tilausmaksullisia tietokantapalveluita. Itse käytän apunani useimmiten eräitä keskieurooppalaisia tietokantoja, joiden avulla varsinkin saksankielinen tutkimus on löydettävissä. Myös Norjan ja Ruotsin historialliset bibliografiat voivat olla avuksi.

* Erlanger Historikerseite: Zeitschriftenfreihandmagazin luetteloi saksankielisten aikakauskirjojen ja julkaisusarjojen sisältämät artikkelit

* Regesta Imperii: RI-OPAC on saksalaisen regestajulkaisuhankkeen kirjastotietokanta. Se sisältää tiedot yli 900 000 keskiajantutkimusta sivuavasta julkaisusta.

*Svensk historisk bibliografi auttaa löytämään Ruotsin keskiaikaa koskevia julkaisuja

*Historisk bibliografi (Norhist) (Norja)

*Österreichische Historische Bibliographie (190 000 itävaltalaista julkaisua sekä ulkomaista Itävaltaa koskevaa kirjallisuutta)

Tampereella järjestetään ensi viikonloppuna antiikin ja keskiajantutkimuksen kansainvälinen konferenssi, jonka teemana on tällä kertaa ystävyys, amicitia.

* konferenssiohjelma

Perspicuitas on keskiajan kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurin tutkimukseen keskittyvä saksankielinen aikakausjulkaisu.

Norman Cohn lienee tuttu nimi kaikille keskiajan uskontohistoriasta, apokalyptisista tunnelmista, flagellanteista ja juutalaisvainoista kiinnostuneille. Cohnin tunnetuin julkaisu The Pursuit of the Millennium: revolutionary millenarians and mystical anarchists of the middle ages ilmestyi vuonna 1957, ja on sittemmin käännetty 11 kielelle.

92-vuotias Cohn kuoli Cambridgessä 30.7. 2007, valtamediasta ainakin Telegraph.co.uk on julkaissut nekrologin.

Edit.: Nyt myös Guardian ja The NEw York Times ovat havahtuneet.

Roomalaiskaudella ja keskiajalla Brittein saarten asukkaat olivat perimältään monimuotoisempia kuin nykyään, raportoi Der Spiegel. Muinaisten brittien perimä oli myös esimerkiksi nykysaksalaisia monipuolisempaa.

Yllättävän havainnon taustalla ei ole saarelaisten sisäsiittoisuus, vaan myöhäiskeskiajan ruttoepidemiat: 1300-luvulta 1600-luvulle saakka kulkutaudit tappoivat väestöä ja yhdenmukaistivat väestöä.